Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen parantaisi työllisyyttä

Työllisyys on parantunut huomattavasti

Kuluvalla hallituskaudella on tehty hallituksen toimesta lukuisia työllisyyttä edistäviä toimia. Useat näistä toimista eivät ole olleet mukavia.Tuloksena on ollut yhteensä 115000 uutta työpaikkaa, joista hallituksen toimien ansiosta arvioidaan syntyneen n. 50 000 työpaikkaa. 

Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on yksi pieni työllisyyden edistämistoimi. Palataanpa hetkeksi valmistelun taustoihin. 

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari aloitti julkisen keskustelun reilu vuosi sitten yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa. Keväällä tavoitetta komppasi vihreiden Touko Aalto, joka oli valmis rajaamaan helpotetun irtisanomisen 1-2 hengen yrityksiin.

Hallitus ryhtyi valmistelemaan muutosta irtisanomislakiin alle 20 hengen yrityksissä perustuen taustatutkimukseen. Kolmikannassa valmisteltu työaikalaki kaatui riitelyyn eikä myöskään paikallisen sopimisen edistämiseksi löydetty ratkaisuja. 

Mitä sanoo tutkimus?

Pk-yrityksistä 37 prosenttia olisi valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Asia selvisi tutkimuksesta, jonka Kantar TNS teki huhtikuussa 2017 yrittäjille. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1030 yrityksen edustajaa. Vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä jopa 60 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Ekonomistit ovat vahvasti positiivisten työllisyysvaikutusten kannalta. 

Hallitus päätyi aluksi valmistelemaan helpotettua irtisanomislakia alle 20 hengen yrityksiin, mutta lausuntokierroksen jälkeen muutti ehdotuksena kompromissinhakuisena alle 10 hengen yrityksiin. Kaikkein eniten työpaikkoja tutkimuksen mukaan syntyisi tätä suurempiin yrityksiin, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään.

 

Ei tyylipisteitä ay- liikkeelle

Tässä vaiheessa kuvaan astui vahvassa roolissa kaikkien työmarkkinoiden uudistamisesitysten suurin vastustaja, ay- liike, joka ilmoitti, ettei se ole valmis hyväksymään mitään henkilöperusteista irtisanomismallia, koska se on menettänyt luottamuksensa hallitukseen. Alkoi poikkeuksellinen kampanja, jossa osa materiaalista jouduttiin poistamaan valheellisen tiedon levittämisenä jo ensimmäisinä päivinä.  Lakkoherkkyys suomalaisilla työmarkkinoilla kävi taas toteen, kun JHL järjesti kahden päivän lakon. Olen kuullut, että edes kaikki JHL:n jäsenet eivät allekirjoita järjestönsä toimintatapaa. Tässäkin poliittisessa lakossa kärsijän rooliin joutuivat täysin sivulliset ihmiset, lapset, nuoret ja vanhukset. Miksi poliittinen lakkoilu sallitaan työajalla, eikö sitä voisi kukin harrastaa vapaa- ajallaan? 

Tunnen henkilökohtaisesti valtavan määrän Varsinaissuomalaisia yrittäjiä. Se kuva, mitä ay- liike on pyrkinyt yrittäjistä antamaan, on pöyristyttävä. Yrittäjät palkkaavat työntekijöitä yrityksiinsä, koska tarvitsevat heitä, eivät irtisanoakseen. Mitä pienempi yritys on, niin sitä merkittävämpi on kunkin yksittäisen työntekijän merkitys. Sekä yrittäjien että palkansaajien joukosta löytyy toki pieni joukko ”mätiä omenoita”, mutta ei sen perusteella pidä syyllistää kumpaakaan ryhmää. Vastakkainasettelu, jota on viime aikoina luotu yrittäjien ja työntekijöiden välille, on häpeällistä. Varsinkin pienessä yrityksessä kaikki ovat ”samassa veneessä” eikä vastakkainasettelulle ole sijaa. 

Työelämän uudistaminen vaatii rohkeaa otetta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottaminen vaatii rakenteiden uudistamista. Työllistämiskynnyksen alentaminen on olennainen osa työllisyyden lisäämistä. Tulevalla vaalikaudella täytyy tehdä ratkaisuja, jotka tukevat tätä tavoitetta. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *